Alue- ja väestönkehityksen asiantuntija Timo Aro vieraili Solid Housen henkilöstöpäivillä ja kertoi välittäjillemme minne ja miksi suomalaiset muuttavat seuraavaksi.
 

Suomessa tehdään vuosittain 900 000 muuttoa ja erityisen vilkasta kodinvaihto oli pandemian aikaan. 

Nuoret muuttavat innokkaimmin. Lähes neljä viidestä muuttajasta on iältään alle 35-vuotiaita ja suurin osa kaikista muutoista tapahtuu 15-34-vuotiaina.

Suurin osa suomalaisten muutoista tapahtuu kotikunnan ja vieläpä oman asuinalueen sisällä. 

"Sankaritarinat maalle muuttajista ovat olleet mediassa näkyvissä poikkeusaikana, mutta vain yksi kymmenestä muuttaa taajamasta maaseudulle", Aro avaa muuttoliikettä.

Positiivista kehitystä tapahtuu etenkin yliopistokaupungeissa, ”siellä missä on raiteita.”

Tampere-ilmiö

Korona-aika toi muutoksia asumisen trendeihin. Pääkaupunkiseutu kärsi ensimmäistä kertaa muuttotappioita maan sisäisessä muuttoliikkeessä. 

Asuntomarkkinoilla on edelleen vahva positiivinen kehitys, vaikka lähtömuutot ovat kasvaneet etenkin 25-44-vuotiaiden nuorten aikuisten ryhmässä. Toisaalta pääkaupunkiseutu on saanut ennätyksellisiä muuttovoittoja ulkomailta Suomeen muuttaneista.

Voittajia ovat vetovoimaisuudessaan olleet suuret ja keskisuuret korkeakoulukaupungit. 

"Positiivista kehitystä tapahtuu yliopistokaupungeissa, siellä missä on raiteita", Aro tiivistää. 

Tampere-ilmiö on vahvistunut, eli muiden suurten suomalaisten kasvu- ja maakuntakeskusten vetovoima on kasvanut sekä kotimaisia kieliä puhuvista että vieraskielisistä.

Tampere on esimerkiksi noussut vetovoimaisuudessaan pääkaupunkiseudun rinnalle. 

"Kun Tampereelle tulee nykyistä nopeammat henkilöliikenneyhteydet tämä kehitys vielä vahvistuu", Aro kertoo.

Seutuistuminen

Aro sanoo, että myös seutuistuminen on voimakkaassa myötätuulessa ja sen kolmas aalto on jo käynnissä.

Kehyskuntien asuntotuotanto on moninaistunut ja niissä kiinnostavat nyt omakotitalojen lisäksi muutkin asumismuodot kuten kerrostalot ja pienemmät asunnot.

"Esimerkiksi Kaarina Turun lähellä on saanut muuttovoittoa enemmän kuin aikoihin", Aro kertoo.

Hän sanoo suurten kaupunkien kehyskuntien vetävän entistä enemmän myös nuoria puoleensa. Helsingistä lähdetään ensisijaisesti Espooseen ja Vantaalle.

"Etenkin ratayhteydet henkilöliikenteelle ovat monelle muuttajalle merkittävä vetovoimatekijä. Ja mitä nuoremmista on kysymys sitä enemmän on väliä sillä mitä alueella on tarjolla opintojen tai työpaikan lisäksi."

Tulevaisuus 

Jos etätyöt tulivat jäädäkseen ovat aiemmin mainittujen vetovoimaisten alueiden lisäksi myös monet mökkikunnat vahvoilla tulevaisuudessa.

Kaupallisten ja julkisen liikenteen solmukohtien lisäksi yhtenä vaihtoehtona tulevaisuuden muuttoliikkeessä on vastakaupungistuminen. 

Miksipä ei asuisi edullisesti ja luonnonläheisesti mökkikunnassaan, tässä etenkin isommat mökkipaikkakunnat ovat vahvoilla.

"Suomi kaupungistuu, vieraskielistyy ja seutuistuu. Kunhan pandemiasta päästään, niin kaupungistuminenkin jatkuu", Aro ennustaa.

Yliopistokaupunkeihin vetävät nuoria muuttajia jatkossakin koulutuspaikat, elämykset ja vapaa-ajan palvelut.

"Kehyskunnat taas keräävät parhaat veronmaksajat ja polarisaatio kaupunkien ja kehyskuntien välillä luultavasti kasvaa", Aro sanoo.

Mihin asuntomarkkinoilla kannattaa tulevaisuudessa kiinnittää huomiota jo mainittujen ilmiöiden lisäksi? - Ainakin vieraskielisten ja ikäihmisten asumisen toiveisiin ja tarpeisiin.

Vieraskielisten määrä tulee kasvamaan Suomessa ennusteiden mukaan noin 490 000 henkilöllä ja kotimaisia kieliä puhuvien määrä laskemaan noin 450 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. 

Vieraskielisten asumiseen liittyvät valinnat tulevat olemaan ratkaisevia monen alueen kehityksen kannalta. Samassa ajassa ikäihmisten määrä kasvaa noin 390 000 henkilöllä.

"Moni tämän ikäinen asuu yksin ja tulee luultavasti muuttamaan kuntien taajamiin palveluiden äärelle tai lähemmäs lapsiaan", Aro sanoo.