Viime aikoina sähkön hinta on ollut paljon esillä mediassa ja julkisessa keskustelussa. Se mietityttää myös asunnon vaihtajia ja aiheesta tuleekin paljon kysymyksiä Solid Housen kiinteistönvälittäjille. 

Suomen hallitus varautui budjettiriihessä määräaikaisilla toimenpiteillä tukemaan suomalaisia kotitalouksia. Mukana keinovalikoimassa on esimerkiksi määräaikainen sähkön arvonlisäveron aleneminen ja sähkövähennys kotitalousvähennyksen oheen. 

- Aiheesta puhutaan paljon, mutta vielä enemmän voisi tuoda esille sitä, että asunnon omistaja voi omilla toimillaan aika hyvinkin vaikuttaa siihen, ettei sähkölasku nouse, sanoo myyntijohtaja Riku Koskinen Solid House Turusta. 

Asuntojen sähkönkulutukseen vaikuttavat monet asiat, kuten lämmitysmuoto, kodin koko, asukkaiden määrä ja kodinkoneiden ikä ja kunto.  

Suurin sähkölämmitteisen omakotitalon, rivitalon ja paritalon sähkönkulutusta kasvattava asia on kodin lämmitys kylminä vuodenaikoina. Kerrostalossa taas sähkövastuksilla toimiva lattialämmitys voi kuluttaa yllättävän paljon sähköä.  

- Jos se on kylpyhuoneessa mukavuuslämmittimenä, ei sen tarvitse olla päällä koko ajan. Kun lattia on kuivunut voi lämmityksen sammuttaa. Etenkään kerrostalon ylemmissä kerroksissa lattia ei edes tule kovin kylmäksi, Koskinen sanoo. 

Yllättävä energiasyöppö

Noin 20-30 prosenttia asuntojen lämmitysenergian kulutuksesta syntyy lämpimän käyttöveden lämmittämisestä. Energiankulutukseen vaikuttavat veden määrä ja lämpötila. 

- Jos haluat säästää energiaa ja olet aiemmin ollut lämpimässä suihkussa puoli tuntia kerrallaan, niin ole jatkossa vartti. Jos taas olet aiemmin ollut suihkussa viisitoista minuuttia, niin lyhennä aika 5-10 minuuttiin, Koskinen sanoo. 

Suihkuveden voi katkaista siksi aikaa, kun saippuoi itsensä tai vaahdottaa shampoon hiuksiin. Kaikella säästämisellä on merkitystä, jonka näkee myös sähkölaskun summassa. 

- Pienillä pienillä toimilla ja arjen muutoksilla voi vaikuttaa. Esimerkiksi sähkösaunaa lämmittäessä on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että lämmittää kiuaskivet, eikä saunatilaa. Jotkut pitävät saunaa ensin 45 minuuttia päällä ennen kuin menevät sinne, vaikka parikymmentä minuuttia voisi riittää, Koskinen sanoo. 

Pitkän aikavälin suunnitelmia

Asunnon ja veden lämmityksen lisäksi sähköä kuluu esimerkiksi kylmälaitteisiin, kodin elektroniikkaan, ruoanvalmistukseen ja valaistukseen. 

Myyntijohtaja Lauri Turtola Solid House Porista neuvoo miettimään sähkölaitteiden käyttöä. Onko televisio suljettu silloin, kun sitä ei katsota? Sammutetaanko valot sisältä ja ulkoa, kun niitä ei käytetä? Laitetaanko vaatteet pesuun vasta, kun ne ovat todella pesun tarpeessa? 

- Kotitalouksien sähkön kulutuksesta yli puolet syntyy muusta, kuin asuintilojen lämmittämisestä, ja tähän kulutukseen on mahdollista vaikuttaa omilla valinnoilla, Turtola sanoo. Häntä ihmetyttää, että uusista energiantuotannon tavoista tunnutaan puhuvan enemmän kuin sähkön säästämisestä. 

Sekä Koskinen että Turtola ovat yhtä mieltä siitä, että sähkön käytön järkeistäminen on hyvä aloittaa nyt.  

- Muuten saatamme talvella olla oikeasti tilanteessa, jossa sähkön jakelua rajoitetaan, Turtola sanoo. 

Koskinen lisää, että nyt on hyvä hetki tehdä pitkän tähtäimen suunnitelmia omaan energiankulutukseen. Vaikutukset kulutuksessa ja sähkölaskuissa näkyvät pidemmällä aikavälillä parhaiten. 

Pienten toimenpiteiden joukkoon kuuluvat ikkunoiden ja ovien tiivistäminen, vuotavien hanojen ja vessanpönttöjen korjaukset ja paljon energiaa kuluttavista laitteista luopuminen tai vaihtaminen vähemmän sähköä käyttäviin. 

Markkinoiden tulevaisuus

Näyttää väistämättömältä, että tehokkaat ja taloudelliset energiaratkaisut korostuvat tulevaisuuden asuntomarkkinoilla entisestään.  

- Aurinkosähköjärjestelmät muodostuvat myyntivalteiksi, ja energiataloudellisesti heikommat rakennukset tulevat kokemaan arvonalennuspaineita. Voi olla, että ennen pandemiaa tuloaan tehneiden kompaktien, ja jopa pienien omakotitalojen markkina elpyy. Ihmiset eivät välttämättä halua lämmittää turhia neliöitä, Turtola pohtii. 

On myös mahdollista, että suuren kaupunkien ulkopuolella aiemmin laskusuunnassa ollut  kerrostaloasumisen trendi saattaa kääntyä uudelleen nousuun. 

- Viime aikojen kriiseissä yhteistä on ollut niiden nopeiden vaikutusten lisäksi myös markkinan nopea elpyminen. Hetkellisen taantuman jälkeen markkina on nopeasti etsinyt uuden suunnan, ja palautuminen on ollut jopa vauhdikasta, Turtola sanoo.